Julkaistut kirjat:

Takakansi teksti:

Tämä on Poika ja Aikakirja-sarjan III osa.  Se päättää tarinan pojasta, nimeltä Miro,  joka jo alle 3-vuotiaana tiesi elämän tehtävänsä.  Hänen oli löydettävä alkuperäinen Aikakirja Amerikasta, sillä ihminen ei voi elää ilman Aikakirjaa.  Mutta sitä ennen hänen oli löydettävä kadonnut sukunsa.  Tässä III osassa Miro keskittyy Aikakirjan etsimiseen, sillä sukunsa hän löysi edellisissä osissa.
Mutta kauhukseen Miro yhtäkkiä huomaa ajatustensa sekoilevan ja aiemmin selkeät Aikakirjaviestit muuttuvat sekavaksi sotkuksi.  Suvussa äkkinäiset ikävät tapahtumat saavat Miron tekemään paniikkiratkaisun, joka järkyttää ennestään suuren surun keskellä elävää sukua.
Välillä Miro katuu ratkaisuaan, sillä tulevaisuus tuo uusia kauhukuvia hänen mieleensä.  Mutta tieto siitä, että mahtavassa Aikakirjassa on kaikki tieto, mitä hän tarvitsee saadakseen oman ja sukunsa elämän hallintaansa, saan hänet aina hetkeksi tyyntymään.
Tarinan edetessä aiemmat tapahtumat selviävät pääosin niin, että tämän III osan voi lukea myös erillisenä kirjana. 
Tarkkaavainen lukija pääsee myös itse pohtimaan elämän suuria kysymyksiä ja syvällistä tarkoitusta. 

Kustannusyhtiö EVEIL kustantaa enää lastenlääkäri Dolton kasvatusopillisia teoksia. Kustantajan päätöksenteko hetkellä Poika ja Aikakirja III oli vielä kirjoitusvaiheessa, joten jouduin etsimään sille eri kustantajan.

Tämän kirjan on kustantanut Mediapinta
Poika ja Aikakirja- sarjan osa IIIJulkaisutilaisuus 26.9.2009 Askolan Vakkolassa
Taidekahvila Terehtöörissä'
 
Poika ja Aikakirja- sarjan osat I ja II            kustansi Kustannusyhtiö EVEIL

Tässä Sari Hongell EVEIL-Kustannuksesta.
Kuvattu Hengen ja Tiedon messuilla v. 2004.		 Sari Hongell on suomentanut ranskalaisen lastenlääkäri Dolton kasvatusopillisia teoksia.  Hongel kertoi asiakkaille messuilla, että Poika ja Aikakirjassa tulee esiin monet Dolton esittämät (aikanaan hyvin mullistavat ja yhä edistykselliset) käsitykset lapsen sikiöaikaisesta kehityksestä.

Poika ja Aikakirjan päähenkilö Miro tietää, että lapset kuulevat, "näkevät" ja ymmärtävät asioita jo silloin, kun he ovat vielä äidin vatsassa.  Tämä aika onkin yksi tärkeimmistä kehitysvaiheista, sillä silloin luodaan se maaperä, joka on kasvualustana koko ihmisen aikuisiän kehitykselle.

Vähemmän onnellinen kasvualusta ei ole ihmiselle lopullinen tuho.  Vaurioita voidaan korjata vielä aikuisiälläkin, jopa ihmisen viimeiseen hengenvetoon asti. 

Miro tietää myös, että vauvat ovat lähempänä "taivaallista" tietoa kuin aikuiset, sillä nämä ovat jo unohtaneet, että on olemassa "oikea" tieto, kuinka elää onnellisena, ja täyttää se tehtävä, miksi on tänne syntynyt.  Joku ehkä voi olla syntynyt vain nauttimaan bonuksistaan, mutta sekin on tiedostettava, jotta niistä osaisi nauttia oikein.
 
Poika ja Aikakirja II

Tarina jatkuu.  Miro täyttää neljä vuotta ja kantaa huolta aikuisten omituisesta käyttäytymisestä.
Tapahtumien vyöryessä, aikuiset joutuvat miettimään yhä useammin, mitä on arkielämän takana.
Miro esittää aikuisille lukuisia kysymyksiä, joihin nämä vastaavat, kuten aikuiset ovat tottuneet vastaamaan.  Miro ei aina ole tyytyväinen ja saa aikuiset vähitellen pohtimaan omia asenteitaan ja muistelemaan omaa menneisyyttään.  Se tuntuu vyöryvän esiin unholan syövereistä, eikä aina ole mieluisaa tutkiskeltavaa.

Mielipiteitä lukijoilta

En malttanut lopettaa lukemista kesken. Juoni vei mukanaan, vaikka olisi ollut paljon mietittävää.  Auli Ryynälä

Perin mielenkiintoisia ja vetäviä kirjoja.  Lukiessa tulee mieleen, että näinhän tämä asia on.  Kirjan ajatukset pysäyttävät monta kertaa ajattelemaan asioita.  Seija Suominen

Kävin talven aikana monta kertaa kirjastossa kysymässä toista osaa, koska halusin lukea sen mahdollisimman pian.  Ensimmäinen osa oli täynnä ajatuksia herättäviä asioita.  Titta

Poika ja Aikakirja II

Julkaisutilaisuus 26.9.2004 Askolassa Onkimaan kylän Onkimaatalolla

.
Henri Kannisto soitti selloa (äiti Kannisto nuottitelineenä) ja siskonsa Henna Kannisto lauloi

 

Kirkkoherra Heikki Hakamies haastatteli kirjan kirjoittajaa ja  Sari Hongell kertoi kustantajan näkemyksen kirjoista    

 
Poika ja Aikakirja  I

Kirja kertoo Miro-pojasta, joka kirjan alussa asuu kaksin äitinsä kanssa.  Poika on tuolloin 3-vuotias.  Hän kertoo, että hänen tehtävänsä tässä elämässä on löytää isä, oma sukunsa ja saada suvun jäsenten yhteydet pelaamaan.
Miro hakee tietoja omasta ihmeellisestä kirjastaan ja saa aikuiset ymmälle, mistä on kysymys.
Kirjan tarina kertoo ihmeistä, joita arkipäivä on täynnä, mutta aikuiset eivät kaikkea huomaa.  He ovat alkuun hyvin hämillään siitä, että Miro muistaa tapahtumia menneistä elämistä.
Kirjan juoni kulkee läpi koko kolmen kirjan.  Lukija voi itse päätellä, mistä oikein on kysymys: tästä yhdestä suvusta, vai?

Kysy oman asuinpaikkasi kirjastosta. tai kirjakaupasta.
Myös minulla on vielä muutama kirja varastossa.
Poika ja Aikakirja I
Julkaisutilaisuus 26.9.2003 Askolassa Onkimaan kylän Onkimaatalolla

Kirkkoherra Heikki Hakamies avasi tilaisuuden haastattelemalla kirjan kirjoittajaa.
Hakamies on myös itse kirjoittanut kirjoja:  Tohtori Falkin tapaus (1999) ja Älä pelkää yötä tummaa (1997 Molemmat Kirjapajan kustantamia

Mm. nämä paikalla olleet sukulaislapset ovat inspiroineet tekstin luomisessa ja kehittämisessä.
 

 

 Valkoiset hevoset on "henkiinjäämiskirja".  Julkaisin sen omakustanteena vuonna 1997. 

Vedin tuolloin pienimuotoisia "henkisyyteen heräämis"- kursseja.  Monet kurssilaiset kysyivät, enkö voisi kirjoittaa käymistäni Jack Barnardin kursseista kirjasta, joka auttaisi heitä muistamaan paremmin kursseilla käyttämiäni metodeja.
Tarkoitukseni oli tehdä vain Jackin Kuuden-suunnan oppikirja, mutta pian huomasin työstäväni omaa menneisyyttäni.   Se oli tehtävä loppuun.
Kirja kertoo Jackin Kuuden suunnan menetelmistä, niistä kursseista, joilla olen käynyt ja siitä, kuinka olen omalla kohdallani käsitellyt kipeitäkin asioita.  Ja siitä, että kaiken voi antaa anteeksi niin ihmisille kuin tapahtumillekin, olivat ne miten kamalia tahansa. 
 Tieni on ollut pitkä ja monivaiheinen: raskaita kokemuksia, vastoinkäymisiä ja sairauksia, mutta olen kaikista kokemuksistani oppinut - paljon. 

Minulla on vielä joitakin kappaleita kirjaa.